Avoin Soturi

Nyt koronaepidemian jyllätessä otsikot ovat olleet aivan tarpeeksi kyllästettyjä siihen liittyvistä uutisista. Ajattelin ensin välttää koskemasta koko aiheeseen tikullakaan, mutta ehkä voisin kirjoittaa hieman asian vierestä. Sen sijaan, että vatuloisimme jatkuvasti siitä, onko COVID19 lähtöisin jonkun syömästä lepakosta tai kaatuuko maailman talous ja selviävätkö sen seuraamasta apokalypsista vain superrikkaat bunkkereihinsa vetäytyvät amerikkalaiset viihdestarat, voisimme mietiskellä ihan tavallisen pulliaisen valmiutta ja varautumista. Me elämme Suomessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Se tarkoittaa sitä, että tietyt tärkeimmät asiat toimivat yhteiskunnassamme niin, että apua ja tukea on saatavilla erilaisiin tilanteisiin ja ettei tavallisen kansalaisen tarvitse olla huolissaan lakien, etiikan tai peruspalveluiden toimivuudesta. Sen lisäksi Suomessa menee siinäkin suhteessa aika rapeasti, että olemme melko vapaa ja itsenäinen valtio, kansalla on paljon vapautta olla omanlaistaan hiihte

Kirjoitin jo aiemmin blogissani siitä, ettei ammattisotilaista juurikaan löydä positiivisesti kirjoitettuja uutisia tai henkilökuvia. Uutisvirtaa seuratessa on tuntunut, että sotilaat eivät saa osakseen vastaavanlaista arvostusta, kuin muut viranomaiset. Sen sijaan sotilaat ovat jatkuvassa tarkkailussa sen suhteen, voisiko heistä tai heidän toiminnastaan löytyä epäkohtia. Toki medialla on perinteinen rooli selvittää asioita kansalle ja pureutua valtaa käyttävien tahojen ja henkilöiden toimintaan. Se on minusta oikein, sillä valtiossa valtaa käyttävät, päätöksiä tekevät ja kansaa palvelevat tahot tulevat olla luotettavia, korruptoitumattomia sekä yhteistä etua ajavia. Uutisointi ei kuitenkaan ole tasavertaista. On toki mahdollista, että ammattisotilaiden kohdalla on vaan sattunut olemaan enemmän uutisoitavaa kriittisessä mielessä, mutta en silti koe, että vastaavanlaista tarkkailua ja asioiden kaivelua kohdostuisi maassamme mihinkään muuhun viranomaiseen tai muuhunkaan tahoon. Sen s

Eräänä päivänä työpaikallani kuuloaistini takertui kollegoideni keskusteluun, jossa puhuttiin arvioista ja ilmiöistä, mitä lähitulevaisuus voisi tuoda tullessaan. Keskustelussa otettiin esille muistaakseni melko "perinteisiä" tulevaisuuden näkymiä, kuten talouteen ja työnteon tapoihin liittyviä seikkoja. Siinä vaiheessa säpsähdin, kun eräs henkilö arvioi, että tulevaisuudessa miehistä tulee turhia. Se oli varmasti vain yksi villi heitto muiden joukossa, mutta siihen tartuttiin ja sitä pohdittiin. Mikä on miesten rooli tulevaisuudessa? Ovatko miehet edelleen herrakerhoissa pönöttäviä porsaita, rikotaanko kaavoja ja sallitaan miesten feminiinisyys, vai tuleeko miehistä lopulta täysin turhia? Entä kokevatko naiset tarvitsevansa miehiä? Tosiaan, mikä on miehen rooli tulevaisuudessa? Menneisyydessä mies oli voimakas hahmo, joka hankki elannon ja suojeli läheisiään. Tätä rooliahan on rikottu jo hyvän aikaa modernissa maailmassa. Tasa-arvoa on ajettu uutterasti ja naisille