Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2020.

Yhä useampi meistä kaipaa huomiota, mutta yhä harvempi osaa antaa sitä

K ävelet yksin kaupungin kadulla ja tuntuu, että olet muille ilmaa. Kukaan ei huomannut tällä viikolla saavuttamaasi asiaa. Töissä palkittiin pari kollegaa, mutta sin ulle ei käynyt kukaan edes juttelemassa viikon aikana. Näit yh den yst ävän e ilen, joka kertoi ihanasta kumppanistaan, joogan voimasta ja tykkäysten määrästä some tileissään. Avautuessasi elämäsi ongelmista ystäväsi katseli muualle ja vaihtoi puheenaiheen juuri näkemäänsä elokuvaan. Muista kavereistasi et ole kuullut hetkeen . Heillä ei ole ollut sinulle aikaa. Someen toissapäivänä postaamasi asia tai kuva sai vain pari tykk äystä . Sitä edellinen ei yht ään. Soittelit vanhempie si kanssa ja he kertoivat, miten heillä terveys vaihtelee ja millainen sää heillä on ollut. Sinun elämäsi sen hetkinen haaste kuit attiin sanomalla " kyllä se siitä". Mahdollinen kumppa nisi vuodattaa sinulle ongelmiaan, muttei jaksa kuunnella sinun ongelmiasi. Eh kä sinulla on lapsia, jotka kaipaavat huomiotasi alituiseen. Mutta he ei

Sokeana omalle onnellisuudelle

Viime vuosina on ollut melko maukasta mouhota siit ä, olemmeko me onnellisia. On t ehty ja julkaistu tutkimuksia onnellisuudesta, mitattu onnellisuutta eri keinoilla ja näkökulmilla sekä haettu eväitä myös filosofisemmalta puolelta pohtimalla, mitä onnellis uus oikein on . Ehkä näis tä on ollut aihetta puhua, jos useista ihmisistä tuntuu, etteivät he ole onnellisia. Tässä on kuitenkin kak si vikaa. Ensinnäkin, harvaa i hmistä saa onnelliseksi sanomalla, että hänen onnellisuutensa on mitattu ja sen mukaan hänen tulisi olla onnellinen. Toiseksi, onnellisuudesta on tehty bis nestä, mikä ainakaan ei lisää onnellisuutta, vaan luo illuusiota onnellisuuden saamisesta ostamalla krääsää , elämyksiä ja palveluja. Ikävä asia on se, että vastuu omasta onnellisuudesta on yksin yksilön vastuulla , kun taas hyvin moni taho yrittää päästä tarkoituksella tai tuottamuksella murentamaan sitä. Onnellisille ihmisille voidaan olla kateellisia, minkä seurauksena kateelliset kyräilevä t, puhuvat negatii

Miksi aina etsitään, huomioidaan ja palvotaan vain laulajia?

Otetaan valokeilaan laulaja. Annetaan hänen laulaa ja tehdään päätös, halutaanko hänestä tuote. Kun sopiva laulaja löytyy, napataan häne t showmaailmaan. Aloitetaan managerointi, biisien laulettavaksi antaminen, stailaus, brändäys, imagon luominen ja tuotteen markkinointi ja myyminen. Laulaja pidetään valokeilassa ja hänestä tehdään tähti ja tuote vaikka tekemällä. Mutta entä ne kaikki muut hänen takanaan ? Eikö kukaan muu oikeasti ansaitse siivuakaan siitä huomiosta, m itä laulajalle annetaan lähes automaat tisesti? En oikein usko sitä, että laulajat ovat ainoita musiikkimaailmassa, jotka kaipaavat ja ansaitsevat huomiota. He ovat yleensä muusikoista näkyvimpiä, koska ovathan he äänessä ja yhtyeen keskellä. Tämä kuitenkin poikii se n ilmiön, missä laulajat ovat aina yhtyeen ke skipiste . Eikä siinä mitään, jos bändi pitää yhtä. Mutta laulajat ovat myös siinä korostetussa asemassa, et tä heille voidaan antaa kaikki heidän osaamisalueensa ulkopuolelta valmiina pöytään, mutta silti