Siirry pääsisältöön

Tekstit

Myös naisilla ja medialla on osuus naisvihan kitkemisessä

 Ilta-Sanomissa oli juttu misogyniasta ja incel-ilmiöstä (1). Tämä oli ensimmäinen kerta, kun luin aiheesta. Aihepiiristä lienee ollut juttuja ennenkin, mutta itse en ollut lukenut yhtä valistavaa näkökulmaa ennen tätä. Jutussa esiteltiin paitsi termien merkitys, eli naisviha ja vasten tahtoaan tapahtuva selibaatti, myös ilmiöön ajavia syitä, miesten vaiettuja ongelmia ja eräs henkilökuva aiheen kierteeseen joutumisesta ja sieltä pois pääsemisestä. Aihepiirin juttuja saisi olla enemmän ja etenkin valistavassa muodossa, sillä uskon niiden kiinnostavan monia. Etenkin niitä miehiä, jotka eivät halua joutua kyseisen maailman synkkyyteen, vaikka jotkut tekijät heitä siihen ajaisivatkin. Aihe herättää varmasti tunteita. Katkeroituneet miehet tuskin laskevat aseitaan valistuneenkaan jutun lukiessaan, mutta vain tämänkaltaiset asialliset jutut lähestyvät aihekokonaisuutta niin, että aiheeseen voidaan pureutua ilmiötä ymmärtäen, faktoihin nojaten ja jopa suoden puheenvuoroja kohteena oleville h
Uusimmat tekstit

SETA vai SUTA - Voiko sateenkaariyhteisö olla ennakkoluuloinen ja syrjivä?

 Tulisiko seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioita ajavan järjestön, SETA:n (SEksuaalisuus-TAsa-arvo), muuttaa nimensä sen ajamia asioita kuvaavammaksi, muotoon SUTA (SUkupuoliin liittyvät seksuaaliasiat ja TAsa-arvo)? Otan väitteen esille, sillä SETA:n agendaan kuuluvissa seksuaalivähemmistöasioissa on yhdistävänä tekijänä nimenomaan sukupuolikokemukseen tai sukupuolesta kiinnostumiseen liittyvät tekijät. Vain aseksuaalisuus tekee tässä poikkeuksen. Aseksuaalisuus nousi SETA:n agendaan muutama vuosi sitten. Koin tämän hienoksi ja tervetulleeksi asiaksi. Kun kysyin asian taustaa eräältä henkilöltä, hän totesi, että SETA.ssa jotkut itsekin ihmettelivät aiheen nousua SETA:n asialistoille. Ilmeisesti SETA:n sisällä oli kuitenkin tahtoa saada aseksuaalisuus mukaan valistukseen. Ja onhan siinä toki kyse seksuaalisuudesta. Sen sijaan kinkyydestä ei ole edelleenkään puhuttu. HLBTIQA+ on tuttu matemaattinen kaava. Sen piilevä osa on se, että kaava on hyvä, kunhan K erotetaan selvästi kaava

Tasa-arvossa on iso poikkeama, kun naiset saavat paljon huomiota ja valtaa ulkonäöllään

 Niin se on. Olemme kehittyneet viimeisen reilun vuosisadan aikana uskomattoman paljon monella eri saralla. Olemme kehittyneet huomattavan paljon myös tasa-arvoasioissa. Naisille annettiin aikanaan äänioikeus, mikä oli järisyttävä muutos. Mutta nykyään miehet ja naiset ovat samalla viivalla niin monessa asiassa, että siinä olisi historian kansalaisilla ihmettelemistä. Naisia on pyritty saamaan enemmän johtotehtäviin. Naisia on saatu papeiksi. Naisia pyritään huomioimaan tasa-arvoisemmin uutismediassa ja viime aikojen trendinä on ollut, että naisten ja miesten esiintymistä uutisjuttujen asiantuntijoina seurataan ja pyritään tasaamaan. Myös urheilussa, mikä on erittäin raikasta. Parasta aikaa mediat pyrkivät tuomaan enemmän naisten urheilua esille, mikä on myös mielestäni kiinnostavaa ja tervetullutta. Naisen paikka ei ole enää kotivaimona, ellei hän toki itse sitä halua. Mutta myös miehillä on mahdollisuus olla kotimiehinä. Vielä riittää tehtävää, sillä edelleen naisia voisi olla johtav

Autoritäärisyys ja demokratia - Kumpi voittaa?

 Kirjoitin viimeksi yhteneväisyyksistä Far Cry -pelien sekä oikean elämän kriisien ja aurotitäärisen vallan välillä. Jäin tekstin lopuksi pohtimaan, miksi autoritäärinen valta-asetelma on ollut kasvavaa, vaikka suuri osa sivistyneistä maista haluaakin demokratiaa. Jatkan pohdintaa tässä tekstissä. Useimmat sivistyneet maat ihannoivat demokratiaa, missä korostuvat periaatteet oikeudenmukaisuudesta, rehellisestä enemmistön äänien kuuluvuudesta, kaikkien huomioon ottamisesta, vaaleista, ihmisoikeuksista ja oikeudesta osoittaa mieltään. Demokraattisessa maassa koetaan, että jokaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin, myös kritiikkiä antaessaan. Mielivaltaisista asioista pyritään tehokkaasti eroon ja kaikessa pyritään tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja harkittuun päätöksentekoon. Miksi demokratia ei sitten kukoista? Miksi näin upea yhteiskuntamuoto ei ole jo vallannut jokaista maapallon kolkkaa? Missä vika? Demokratia on monessa suhteessa upea asia. Mutta jossain on oltava vikaa, jo