Toksinen feminiinisyys

Toksista maskuliinisuutta halutaan karsia ja on hyvä, että aihetta tutkitaan. Mutta vähemmälle huomiolle jää se, onko naisten parissa jotain toksista, joka tulisi myös karsia. Miesten pitäisi kai ottaa enemmän mallia naisten elämästä, mutta onko nykymaailman naisten elämä tervettä verrattuna miehiin?

Näin myydään naiskuvaa kansalle? Tulee ostaa kosmetiikkaa ja ehosteita, että voi näyttää huippumallilta, viettelevältä ja itsevarmalta? Että voi esiintyä kameralle ja jakaa kuviaan muiden tykättäväksi? Entä miksi ehosteita mainostetaan niin, että kaksi naista ovat lähes intiimisti kosketuksissa? Onko tässä kyseessä toksista feminiinisyyttä, eli huonoa naiskuvaa?

Kun katson ympärilleni, näen luonnottomia naisten kuvia kaikissa lehdissä ja mainoksissa. Näen kaupungilla ja mediassa erittäin huoliteltuja ja laittautuneita naisia, jotka vaikuttavat kilpailevan siitä, kuka on kaikkein kaunein. Hyvin monella naisella on yllään jotain huomiota herättävää, vähintään ne piukat leggingsit, joissa takamus korostetaan lyhyen takin kanssa. Ja jos erehdyn avaamaan sosiaalisen median, on siellä aina lisää kuvia, joissa joku nainen voimaannuttaa itseään keräämällä kehuja selfieilleen.

Hyvin monessa mainoksessa esiintyy nykyään itseensä tyytyväinen, menestynyt, solakka, seksikäs ja vailla huolia oleva nainen. Nämä mainoskuvat tuntuvat olevan esikuvia, joista naiset ottavat mallia omiin Instagram-kuviinsa. Mainoksilla myydään mielikuvaa siihen, että kaikkien pitäisi näyttää solakoilta ja olla menestyviä. Ärsytyksellä tai ahdistavuudella ei ole väliä. Pääasia, että mainos saa huomiota.

Jokainen ihminen kaipaa huomiota ja kauniita sanoja ulkonäöstään. Mieskin kaipaisi. Mutta tuntuu siltä, että naiset ovat jääneet koukkuun sellaiseen ilmiöön, jossa halutaan huomiota, muttei anneta sitä. Naiset haluavat olla kauniita tähtösiä ja saada ulkonäöllään menestystä, mutta ihailijat ja huomion laatu pitäisi saada valikoida itse. Minulle nykynaisista jää narsistinen kuva.

Eräissä juhlissa kiinnitin huomioni siihen, kuinka erään henkilön daami keskittyi enemmän älypuhelimeensa, kuin seurueeseen. Havaitsin, että hän oli ottanut ja otattanut itsestään kuvia, joita hän nyt muokkasi kuvankäsittelyllä. Lopullisen tyydytyksen hän sai, kun hän latasi kuvansa sosiaaliseen mediaan. Tämä on nykypäivää. Muokatuilla kuvilla luodaan kuvaa ihanne-elämästä, johon kerätään voimaannuttavia kehumisia kaikilta. Se ilmeisesti antaa paljon enemmän, kuin oikea elämä, jossa joutuisi juttelemaan ihmisten kanssa ja saisi palkaksi ehkä pari kehua, jos niitäkään.

Etenkin naiset ottavat järjettömät ulkonäköpaineet median kautta. Yhä useampi kilpailee ulkonäöllään, jostain kumman syystä. Jos meikit ja laihduttaminen eivät auta, saatetaan mennä jo implantteihin, ruiskeisiin ja kylkiluiden katkomisiin. Tervettä feminiinisyyttä. Tavoitteena on parhaimmillaan olla oikean elämän Barbie. Miksi, hyvät naiset? Ihan vaan sen somehuomionko vuoksi? Vai onko pohjalla kuitenkin se, että saisi huomiota miehiltä? Usko hyvä nainen, vähempikin riittää.

Mainos Turun keskustassa. Jokainen saa halutessaan muokata vartaloaan niin, että viihtyy itse siinä. Mutta raja yliampuvan itserakkauden suhteen on helppo ylittää. Samalla saattaa menettää empatiakykynsä, kun kokeekin itsensä muita paremmaksi ihmiseksi.

En ole enää halunnut yleisesti　kehua naisia kauniiksi.　En edes halua vilkaista naisia päin, jos heitä tulee jossain vastaan. Naisten ulkonäkö ja Instagram-elämä ovat pelkkää valetta ja heidän oikeaan minään ei kuitenkaan pysty tutustumaan. Huomiota halutaan, mutta sitä ei haluta. Samaan aikaan Sanni ulvoo radiossa, että jos hän on oikee, miks kadulla hänen läpi kävellään. Niin, sitä voi miettiä. Harva edes tulee enää vastaan ilman, että on zombiutunut älypuhelimensa kanssa katse näytössä ja napit korvissa.

Stereotypia nykypäivän naisesta. Ainoa ero oikeaan elämään on, että oikeassa elämässä hymyn sijaan ilme on vakava ja katsekontakti on vain älypuhelimeen.

Odotan kovasti sitä, että saamme markkinoilta ja muualta ison eettisen syötteen siitä, että tavallinen riittää. Sellainen ihan tavallinen nainen, joka on tyytyväinen itseensä, ei kilpaile ulkonäöllään ja osaa itsekin kehua muita, jopa miehiä. Lopettakaa　tyrkkyjen naisten nostaminen otsikoihin ja kuviin. Jättäkää rintavakojensa esittelijät pois trendilehtien kansista, älkääkä seuratko Instagram-mallien itserakkauksia.　Valitkaa malleiksi muita kuin heruttajia ja esikuviksi ne artistit, joilla ei ole tarve näyttää prostituoiduilta. Ehkä sillä saamme naisetkin palaamaan　taas　oikeaan maailmaan.

Samoista lehdistä, joista näemme toksista naiskuvaa syöttäviä mainoksia, saamme lukea siitä huolimatta kuvan mukaisia artikkeleita. Ristiriita on räikeä.

Kaupalliset toimijat ja media ovat etulinjassa mielikuvien muuttamisessa. Etiikan ajaminen näiden tahojen toimintaan voi olla haastavaa, mutta toivossa on hyvä elää. Sillä aikaa asenne lähtee kansasta itsestään. Valinnoillaan voi vaikuttaa, kuten ympäristöteoissakin. Vetoankin kaikkiin suomalaisiin miehiin, että annatte enemmän huomiota niille naisille, jotka sen oikeasti ansaitsevat. Antakaa huomiota herrasmiehen tavoin, eikä niin, että annatte huomiota vain erinäisille naisen ruumiinosille. Jättäkää tykkäysten kalastelijat kalastelemaan ja tyrkyt omaan arvoonsa. Antakaa huomiota ja kohteliaisuutta niitä ansaitseville niin, että Instagram jää hopealle. Naiset puolestanne tehkää niin, että antakaa itsenne sijaan välillä huomiota muille. Ei älypuhelimen kautta, vaan oikeassa elämässä. Kehukaa ystäväänne. Tehkää hänen päivästään hyvä ja nostakaa hänen itsetuntoaan. Jättäkää välillä some-elämä ja filtterikuvien postaaminen ja keskittykää oikeaan maailmaan. Siellä on paljon kaunista, mitä internet ei anna.

Lopuksi tulee mieleen vielä se, että millaista mallia miesten sitten tulisi ottaa naisilta, etteivät he olisi toksisesti maskuliinisia? Itse olen halunnut olla osaltani mukana tasa-arvon ajamisessa. Minulla on miehenä feminiiniset piirteeni, jotka tiedostan. Mutta en enää pysy perässä, mitä miehiltä edes oikein halutaan. Voisivatko naiset kertoa, millaista maskuliinisuutta ja millaista feminiinisyyttä miehissä saisi olla? Entä voisivatko naiset ottaa vaihteeksi vastuulleen jotain sellaista, minkä he ovat aina olettaneet olevan miesten työ?

Ensimmäiseksi toivoisin naisilta sitä, että voisitte vaihteeksi käydä kehumassa ja ihailemassa miesten ulkonäköä. Naiset voisivat myös ottaa vastuun aloitteiden tekemisestä ja treffeille pyytämisestä ja käsitellä tunteet, jotka tulevat mahdollisista rukkasista. Mies voisi vaihteeksi olla se, joka huomioidaan otsikoissa ulkonäön ja hassujen juttujen vuoksi, kun nainen on tehnyt uran ja rahat. Koska mister Finlandit alkavat olla naisleijonien kanssa otsikoissa? Ja tulisiko vaihteeksi linnan juhlat, joissa kiinnitetään huomiota vain miesten vaatetuksiin? Siinä on feministeillä hommia, jos tasa-arvoon pyritään. Minulle ainakin kelpaisi myös naisten vetovastuu jossain, jos saisin mahdollisuuden olla vain ihailtu ja haluttu miehike.

Nykyään jo Windowsin pasianssiin ja muihin peleihin on sisällytetty mainoksia. Niissäkään ei voi välttyä näkemästä klikkiotsikoita, joissa hehkutetaan kauniita naisia. Jatkuva kauniiden naisten hypetys voi keräillä katselijoita, mutta toisia tyrkytys alkaa ärsyttämään tai ahdistamaan. Vastuu pakkomainonnan ja mielikuvien katselusta työnnetään kuitenkin sille, joka joutuu niitä väkisin katselemaan.

Olen aina valmis menemään kohti tasa-arvoa, kunhan se tarkoittaa sitä, että myös mies saa olla feminiininen ja saa jotain hyvää naisten maailmasta. Mutta toksista feminiinisyyttä en halua. Mielestäni toksinen feminiinisyys on henkistä väkivaltaa muita kohtaan, antaa huonon esikuvan lapsille ja saa aikaan väärää naiskuvaa. Kuulostaa aika lailla samalta, kuin toksinen maskuliinisuus.

Kun murennatte toksista maskuliinisuutta, tuhotkaa samalla toksinen feminiinisyys. Me epätoksiset miehet emme halua ottaa siitä mallia elämäämme, emmekä halua enää katsella sitä.