Siirry pääsisältöön

Lapsia saadaan lisää, kun vauva ei ole tuote, eivätkä ura ja ulkonäkö tärkeimmät arvomme

Vauva ei ole pelkkä tuote


Markku Jokisipilä kirjoitti Turun Sanomissa, että Suomeen tarvitaan lisää lapsia (1). Kolumnissa puhuttiin särähtävästi siitä, miten onnistuttiin aikanaan tuottamaan runsaasti uusia kansalaisia verrattuna tämän päivän tahtiin.

Yhtyvätkö ihmiset oikeasti siihen puheeseen, että kansan pitäisi alkaa tuottamaan lapsia? Tuottamaan! Puhutaan lapsista tuotteina. Tuotteita pitäisi saada, että talouselämä pyörii ja jatkaa ainaista kasvuaan.

Voisiko joku aluksi kertoa kansalle, miksi talouden ja väkiluvun pitää aina kasvaa? Maallikko kun ajattelee, ettei mikään voi kasvaa ikuisesti. Resurssit ovat rajalliset. Jos talousmaailma tai ihmismäärä vain kasvaa, loppuvat ennemmin tai myöhemmin maapallon materiaalit, aika ja tila. Entä pääsemmekö me Marsiin nopeammin, jos meillä on kahdeksan tai viisitoista miljardia ihmistä?

Ei sillä oikeasti ole väliä. Rahalla näyttää olevan. Talous- ja markkinaihmiset haluavat tietenkin kaiken kasvavan. Sehän tuo heille lisää rahaa. Ei siis käy laatuun, että kasvu pysähtyisi tai taittuisi alamäkeen. Kun katsomme maailman trendejä, tulevat ympäristöasiat lähes aina toisena taloudellisen kannattavuuden jälkeen. Tämä siitä huolimatta, että maailman asiantuntijafoorumit antavat vuosi vuodelta vakavampia varoituksia siitä, miten pikkuhiljaa ihminen tuhoaa maapalloa ja siinä ohessa itseään.


Meitä alkaa olla liikaa ja meillä alkaa olla liian paljon puuhaa


Maallikon näkökulmasta ihmisiä alkaa jo olla liikaa. Minne tahansa menet, et saa enää olla yksin. Törmäät aina johonkuhun toiseen. Asumista ohjataan yhä enemmän kasvukeskuksiin ja ympättyihin lähiöihin, eikä ihmisillä ole kohta enää varaa asua omassa talossaan etäällä kaupungista. Oma rauha puuttuu. Puhutaan usein, että töitä olisi kaikille, mutta kaikki työ ei ole välttämättä taloudellisesti kannattavaa tai siihen tarvitaan erikoisosaamista, jolloin osaamaton jää edelleen vaille töitä. Kaikilla ei ole varaa ruokaan ja ne joilla on, ei välttämättä ole varaa johonkin muuhun. Maailmassa on epätasapaino. Hyvinvointivaltioissa menee ruokaa hävikkiin samalla, kun toisaalla syödään kaikki mahdollisesti ravinnoksi luokiteltava. On puhuttu, että puhtaasta vedestä saadaan vielä sotia aikaiseksi. Talousmahdit saastuttavat ilmakehää niin, ettei kansa näe enää eteensä kaduilla kävellessään. Sanooko joku ihan tosissaan, että me tarvitsemme lisää ihmisiä maapallolle?

Aina kun puheena on ”vauvojen tuottaminen”, siitä puhuvat poliitikot tai talousihmiset.  Joku on siis saattanut jo huomata, että muiden näkökulma aiheesta ei ole ollut yhtä paljon esillä. Keskiverto pulliainen, joka pyrkii nykypäivän virikeviidakossa, työuupumusaallossa, mainostulvassa ja nopeuskilpailussa ponnistelemaan päästäkseen kiristyviin tavoitteisiin, ei välttämättä koe hyväksi ajatukseksi ”tuottaa” lasta tai muutamaa siihen kaiken hässäkän keskelle. Lapsi kun vie aikaa, rahaa ja materiaali- ja muonitusresursseja. Ja voimia.

Muistan edelleen hämärästi yhden lehtiartikkelin, jossa eräs talouselämän liikenainen ripitti kansaa siitä, että kansan pitää tehdä enemmän lapsia, jotta saadaan kansaa töihin ja talous kuntoon. Olipa inspiroiva tapa motivoida! Voisiko lapsen hankkimiselle löytyä muita motivointeja? Onkohan kyseisellä henkilöllä omia lapsia? Jos on, niin oliko hän päättänyt ”tuottaa” lapsensa ihan vain saadakseen työvoimaa Suomeen? Sallikaa minun epäillä. Kukaan ei sano marketissa naapurilleen, että päätti pyöräyttää potran piltin ihan vaan Suomen talouden taivaanlahjaksi.


Maailma on aivan liian vaativa, kiireinen ja etenkin pinnallinen


Jos ihan oikeasti halutaan että lapsia saadaan Suomeen enemmän, niin aloittakaa lopettamalla. Lopettakaa lasten ”tuottamisesta” puhuminen. Lopettakaa synnytystalkoista puhuminen. Ottakaa aivan ensimmäisenä näkökulma siihen, miksi joku voisi edes haluta lapsia. Omasta näkökulmastani maailma on nykyään aivan liian vaativa, kiireinen ja etenkin pinnallinen suosiakseen lapsiperheitä. Vaatimuksia löytyy muun muassa työajan kiristyksistä, vaatimuksella ottaa työtä vastaan eri paikkakunnilta, vaatimuksilla tinkimättömistä tuloksista ja vaatimuksilla tehdä kaikki itsepalveluina ja mahdollisimman nopeasti. Kiire syntyy vaatimusten ohella ja kiire lisääntyy, jos haluaa tehdä myös jotain omia asioitaan, kuten harrastaa. Pinnallisuus taas suosii niitä, joilla on mahdollisimman paljon aikaa ja rahaa. Markkinat syövyttävät ihmisten mieliin jatkuvalla tykityksellä kuvaa siitä, miten jokaisen tulisi olla oman elämänsä supertähti ja ulkonäkö pitäisi olla huippumallin tasoa. Pitäisi omistaa kaikki uutuudet ja muotituotteet, tai muuten ei kuulu ”kansakunnan kermaan”. Jossa pitäisi siis nykyään olla kaikki ihmiset.

Jos päätät hankkia lapsen, se ei nykyään edistä hyvää imagoa. Ei kukaan enää ihaile sitä, että jollakulla on perhe. Kaikki ihailevat vapaita ja rikkaita ihmisiä, joilla ei missään nimessä ole lapsia. Useimmilla on myös paineita siitä, että putoaa ”kansan kermasta” pois. Eli niistä kauniista, vapaista ja menestyvistä ihmisistä, joita kaikkien pitäisi nykyään olla.

Ihmisille pitäisi saada mielikuva siitä, että tavallinen on ok. Tavallinen ihminen riittää. Tavallinen työ riittää. Tavallinen ulkonäkö riittää. Ihailu ulkonäkökeskeisyydestä ja paineet jatkuvasta menestyksen tavoittelusta tulisi rikkoa. Voidaan tarkastella esimerkiksi Ilta-Sanomissa esitettyjä vastauksia siitä, miksi kansa ei halua lapsia (2). Tässä kaksi lainausta: 

- Elämässä on paljon kilpailevia vaihtoehtoja ja houkutuksia.
- En halua pilata omaa ulkonäköäni sekä kärsiä jonkun muun takia.



Arvojärjestys tulisi palauttaa oikeisiin asioihin


Ulkonäkökeskeisyyden ja menestyspaineiden kritisoinnin lisäksi liityn vielä samaan leiriin, kuin Esko Valtaoja. Hänen kirjoituksensa Turun Sanomissa on erinomainen ja suosittelen lukemaan sen (3). Omin sanoin myötäillen, jos me haluamme elää tällä pallolla jatkossakin, meidän täytyy lopettaa liikakansoittuminen, alentaa kulutustamme ja vähentää päästöjämme. Siksi ilman lapsia, tai pienen lapsimäärän kanssa, oleminen on oikein ok.

Mutta olen myös sitä mieltä, että lapset yleisesti ovat upea juttu. En toivo täyttä lapsettomuutta. Jos olet sillä linjalla, että et halua (enempää) lapsia, se on hyvä linja. Vaikka haluaisitkin lisää lapsia, on päätös yksin sinun, ei talousmaailman. Ja jos sinulla on jo lapsia, niin se on hieno ja arvokas asia, jonka vuoksi kannattaa laittaa perhearvot pinnallisuuden edelle.

Toivottavasti vaikuttajat kääntävät jonain päivänä ajattelumme taas siihen, mikä oikeasti on tärkeää, kuten ympäristö, onnellisuus ja sellainen perhe, kuin itse haluaa (mukaan lukien sinkkuus). En laskisi vauvatehtailua, ulkonäköä ja tuhannen tittelin tutkintoja siihen kärkisijoille. Hetkinen, eivätkö ura- ja ulkonäköpaineetkin tule juuri talous- ja markkinavoimien kautta?

 – – – – – – – – – –

Viitteet:
(1) Markku Jokisipilä: Lisää lapsia. TS, 21.11.2018. https://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/4161606/Markku+Jokisipila++Lisaa+lapsia
(2) 15 000 suomalaista paljasti: Näistä syistä emme hanki lapsia. IS, 22.11.2018. https://www.is.fi/perhe/art-2000005907322.html
(3) Synnytystalkoista synnytyslakkoon. TS, 20.11.2018. https://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/4160623/Esko+Valtaoja+++Synnytystalkoista+synnytyslakkoon


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Myös naisilla ja medialla on osuus naisvihan kitkemisessä

 Ilta-Sanomissa oli juttu misogyniasta ja incel-ilmiöstä (1). Tämä oli ensimmäinen kerta, kun luin aiheesta. Aihepiiristä lienee ollut juttuja ennenkin, mutta itse en ollut lukenut yhtä valistavaa näkökulmaa ennen tätä. Jutussa esiteltiin paitsi termien merkitys, eli naisviha ja vasten tahtoaan tapahtuva selibaatti, myös ilmiöön ajavia syitä, miesten vaiettuja ongelmia ja eräs henkilökuva aiheen kierteeseen joutumisesta ja sieltä pois pääsemisestä. Aihepiirin juttuja saisi olla enemmän ja etenkin valistavassa muodossa, sillä uskon niiden kiinnostavan monia. Etenkin niitä miehiä, jotka eivät halua joutua kyseisen maailman synkkyyteen, vaikka jotkut tekijät heitä siihen ajaisivatkin. Aihe herättää varmasti tunteita. Katkeroituneet miehet tuskin laskevat aseitaan valistuneenkaan jutun lukiessaan, mutta vain tämänkaltaiset asialliset jutut lähestyvät aihekokonaisuutta niin, että aiheeseen voidaan pureutua ilmiötä ymmärtäen, faktoihin nojaten ja jopa suoden puheenvuoroja kohteena olevil...

Toksinen feminiinisyys

Toksista maskuliinisuutta halutaan karsia ja on hyvä, että aihetta tutkitaan. Mutta vähemmälle huomiolle jää se, onko naisten parissa jotain toksista, joka tulisi myös karsia. Miesten pitäisi kai ottaa enemmän mallia naisten elämästä, mutta onko nykymaailman naisten elämä tervettä verrattuna miehiin? Näin myydään naiskuvaa kansalle? Tulee ostaa kosmetiikkaa ja ehosteita, että voi näyttää huippumallilta, viettelevältä ja itsevarmalta? Että voi esiintyä kameralle ja jakaa kuviaan muiden tykättäväksi? Entä miksi ehosteita mainostetaan niin, että kaksi naista ovat lähes intiimisti kosketuksissa? Onko tässä kyseessä toksista feminiinisyyttä, eli huonoa naiskuvaa? Kun katson ympärilleni, näen luonnottomia naisten kuvia kaikissa lehdissä ja mainoksissa. Näen kaupungilla ja mediassa erittäin huoliteltuja ja laittautuneita naisia, jotka vaikuttavat kilpailevan siitä, kuka on kaikkein kaunein. Hyvin monella naisella on yllään jotain huomiota herättävää, vähintään ne piukat leggingsit, jo...

SETA vai SUTA - Voiko sateenkaariyhteisö olla ennakkoluuloinen ja syrjivä?

 Tulisiko seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioita ajavan järjestön, SETA:n (SEksuaalisuus-TAsa-arvo), muuttaa nimensä sen ajamia asioita kuvaavammaksi, muotoon SUTA (SUkupuoliin liittyvät seksuaaliasiat ja TAsa-arvo)? Otan väitteen esille, sillä SETA:n agendaan kuuluvissa seksuaalivähemmistöasioissa on yhdistävänä tekijänä nimenomaan sukupuolikokemukseen tai sukupuolesta kiinnostumiseen liittyvät tekijät. Vain aseksuaalisuus tekee tässä poikkeuksen. Aseksuaalisuus nousi SETA:n agendaan muutama vuosi sitten. Koin tämän hienoksi ja tervetulleeksi asiaksi. Kun kysyin asian taustaa eräältä henkilöltä, hän totesi, että SETA.ssa jotkut itsekin ihmettelivät aiheen nousua SETA:n asialistoille. Ilmeisesti SETA:n sisällä oli kuitenkin tahtoa saada aseksuaalisuus mukaan valistukseen. Ja onhan siinä toki kyse seksuaalisuudesta. Sen sijaan kinkyydestä ei ole edelleenkään puhuttu. HLBTIQA+ on tuttu matemaattinen kaava. Sen piilevä osa on se, että kaava on hyvä, kunhan K erotetaan selvästi k...