Avoin Soturi

Otetaan valokeilaan laulaja. Annetaan hänen laulaa ja tehdään päätös, halutaanko hänestä tuote. Kun sopiva laulaja löytyy, napataan häne t showmaailmaan. Aloitetaan managerointi, biisien laulettavaksi antaminen, stailaus, brändäys, imagon luominen ja tuotteen markkinointi ja myyminen. Laulaja pidetään valokeilassa ja hänestä tehdään tähti ja tuote vaikka tekemällä. Mutta entä ne kaikki muut hänen takanaan ? Eikö kukaan muu oikeasti ansaitse siivuakaan siitä huomiosta, m itä laulajalle annetaan lähes automaat tisesti? En oikein usko sitä, että laulajat ovat ainoita musiikkimaailmassa, jotka kaipaavat ja ansaitsevat huomiota. He ovat yleensä muusikoista näkyvimpiä, koska ovathan he äänessä ja yhtyeen keskellä. Tämä kuitenkin poikii se n ilmiön, missä laulajat ovat aina yhtyeen ke skipiste . Eikä siinä mitään, jos bändi pitää yhtä. Mutta laulajat ovat myös siinä korostetussa asemassa, et tä heille voidaan antaa kaikki heidän osaamisalueensa ulkopuolelta valmiina pöytään, mutta silti...

Olipa kerran aamu. Sinä aamuna keski-ikäinen, mutta henkisesti nuorekas ja ananaskampauksinen henkilö, kippasi myslit kulhoon ja oikaisi painotuotteen ruokapöydälle. Eipä aikaakaan, kun silmiin osui ensimmäinen eroottisesti tuijottava nuori neito. Kyseessä ei ollut treffipalsta, vaikka moni keski-ikäinen voisi varmaan moisesta haaveilla. Kyseessä oli mainos. Vastaavia mainoksia on viime aikoina ollut pilvin pimein, eikä niiltä voi välttyä enää juuri ollenkaan. Mutta sen sijaan, että kyseessä olisi vain alusvaatemainokset, himokkaita ilmeitä alkaa olla jo lähes kaikissa mainoksissa. Aina ei ihminen ymmärrä, mitä tekoa mallien ilmeillä ja olemuksilla on edes lopullisen mainostettavan tuotteen kanssa. Eräs tyrkyn oloisia ihmisiä brändäävä taho on musiikkibisnes. Brändääminen on jo monelle tuttu sana viime ajoilta. Puhutaan, että tietyille julkisuuden henkilöille luodaan tarkoituksella tietynlaista brändiä, eli mielikuvaa, olemusta ja ikään kuin tavaramerkkiä. Onhan artisteja ja yhtye...

Tuskin kovin moni on välttynyt huomioimasta, kuka Suomea edustaa Euroviisuissa tänä vuonna. Itse huomasin asian jo julkistamispäivän uutisista, mutta sen jälkeen mainostulva tykitti sen verran syötteitä aiheesta, että piti jo melkein silmiä siristellä. Edustajavalinta oli varmasti monelle yllätys. Itse koin yllätyksen positiiviseksi. Ihan vaan siksi, että se oli yllätys. Nykyinen systeemi, jolla Suomen Euroviisuedustaja valitaan, jakaa mielipiteitä. Itsekin olin ensin melko kriittinen sitä kohtaan, ettei edustuspaikasta järjestetä karsintoja. Toisaalta valmiiksi valittu esiintyjä on siinä mielessä hyvä, että valinta perustuu enemmän asiantuntevuuteen. Esiintyjäksi voidaan saada varmemmin sellainen artisti, jolla on kokemusta, rahkeita, aineistoa tai vastaavaa, jotta menestystä voitaisiin tavoitella. Toisaalta kun on vuosien varrella nähty Euroviisuja, eivät minkäänlaiset todennäköisyydet taida pelata roolia kilpailussa. Pisteiden jako on aina yhtä satunnaista, mitä nyt tietyt maat...