Avoin Soturi

Otetaan valokeilaan laulaja. Annetaan hänen laulaa ja tehdään päätös, halutaanko hänestä tuote. Kun sopiva laulaja löytyy, napataan häne t showmaailmaan. Aloitetaan managerointi, biisien laulettavaksi antaminen, stailaus, brändäys, imagon luominen ja tuotteen markkinointi ja myyminen. Laulaja pidetään valokeilassa ja hänestä tehdään tähti ja tuote vaikka tekemällä. Mutta entä ne kaikki muut hänen takanaan ? Eikö kukaan muu oikeasti ansaitse siivuakaan siitä huomiosta, m itä laulajalle annetaan lähes automaat tisesti? En oikein usko sitä, että laulajat ovat ainoita musiikkimaailmassa, jotka kaipaavat ja ansaitsevat huomiota. He ovat yleensä muusikoista näkyvimpiä, koska ovathan he äänessä ja yhtyeen keskellä. Tämä kuitenkin poikii se n ilmiön, missä laulajat ovat aina yhtyeen ke skipiste . Eikä siinä mitään, jos bändi pitää yhtä. Mutta laulajat ovat myös siinä korostetussa asemassa, et tä heille voidaan antaa kaikki heidän osaamisalueensa ulkopuolelta valmiina pöytään, mutta silti...

Minua on askarruttanut jo pitkään, mikä on missikilpailujen tar koitus. Miss Suomi -kilpa iluiden sivuilla lukee seuraavasti (1): " Miss Suomi -kilpailu on paljon enemmän kuin kauneuskilpailu" . Sitä ennen sivuilla lukee: " Suomen arvostetuin, tunnetuin ja seuratuin kauneuskilpailu". Eli pääasiassa se kuitenkin on kauneuskilpa ilu. Kauneus kiinnostanee joitain ihmisiä, mutta ulkonäkökeskeisen maailman luodessa yhä enemmän ulkonäköpaineita ja kuplaa s omekuvien olemisesta muka oikeaa elämää, p itäi sikö missiki lpailuiden ajatusta siirt ää vahvemm in muihin seikkoihin, kuin kauneut een? En ole en ää pitkään aikaan nähnyt missikilpailuja kivo ina ja positiivisina juttuina. Niitä alkaa olemaan jo liikaakin. Miss Suomi -kilpailun ohella nykyään on olemassa lisäksi ties kuinka monia erilaisia missikilpailuja. Joillakin kaupungeilla on omat missikilpailunsa. Fitness-maailmassa on oma Miss Fitnessmalli -kilpailunsa. Löytyy Miss Eloweena, Miss Rock, Miss Plus Size, ...

Olipa kerran aamu. Sinä aamuna keski-ikäinen, mutta henkisesti nuorekas ja ananaskampauksinen henkilö, kippasi myslit kulhoon ja oikaisi painotuotteen ruokapöydälle. Eipä aikaakaan, kun silmiin osui ensimmäinen eroottisesti tuijottava nuori neito. Kyseessä ei ollut treffipalsta, vaikka moni keski-ikäinen voisi varmaan moisesta haaveilla. Kyseessä oli mainos. Vastaavia mainoksia on viime aikoina ollut pilvin pimein, eikä niiltä voi välttyä enää juuri ollenkaan. Mutta sen sijaan, että kyseessä olisi vain alusvaatemainokset, himokkaita ilmeitä alkaa olla jo lähes kaikissa mainoksissa. Aina ei ihminen ymmärrä, mitä tekoa mallien ilmeillä ja olemuksilla on edes lopullisen mainostettavan tuotteen kanssa. Eräs tyrkyn oloisia ihmisiä brändäävä taho on musiikkibisnes. Brändääminen on jo monelle tuttu sana viime ajoilta. Puhutaan, että tietyille julkisuuden henkilöille luodaan tarkoituksella tietynlaista brändiä, eli mielikuvaa, olemusta ja ikään kuin tavaramerkkiä. Onhan artisteja ja yhtye...

En ole katsonut linnan juhlia enää vuosikausiin. Kyse ei ole siitä, ettenkö arvostaisi itsenäisyyspäivää tai presidentin juhlavastaanottoa ja juhlia. Boikotoin juhlien katsomista siksi, koska niiden seuraamisessa keskitytään pinnallisiin asioihin. Siinä missä minua kiinnostaisi nähdä osallistujat saman arvoisina ja saada kuva kaikkien osallistujien arvokkaasta panoksesta isänmaan hyväksi, huomio kiinnittyy kuitenkin aina lopulta julkisuuden henkilöihin ja heidän ulkonäköönsä. Tämä ei mielestäni ole tasa-arvoista toimintaa tai kaikkien kunnioittamista, vaan samaa, mitä televisiossa yleensäkin tehdään: Palvotaan julkkiksia.   Itse juhlien kaavassa ei liene vikaa. Linnaan kutsutaan tasaisesti eri ihmisiä erilaisista kategorioista. Suuri osa vieraista on ansainnut paikkansa juhlissa ja kokemus voi olla joillekin ainutlaatuinen. On hyvä, että vieraita osataan kierrättää. Olisi ikävää nähdä, että itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle pääsisivät vuodesta toiseen samat henkilöt i...

Kauneus on nykyään kilpailua, kateutta ja bisnestä. Vaikkei se ulospäin näkyisikään, useimmat ihmiset eivät ihaile kauniita ihmisiä, vaan taustalla kytee kateus ja heikko itsetunto. Tämä koskee jopa kauniita ihmisiä itsejään. Näin on, vaikka aihe onkin pieni tabu. Kauneudella pyritään menemään muiden edelle ja saamaan huomiota itselle. Jos kaunis ihminen saa ulkonäöllään suosimista ja käyttää tämän vielä hyväkseen, ei ole ihme, että toisia saattaa korventaa. Etenkin, jos ulkonäköä arvostetaan muuta taustaa enemmän. Kauneutta tuputetaan joka tuutista. Katso ja ihaile, kun lehdessä on taas juttu kauniista ihmisestä. Somesyötteesi vilisee kuvia, joissa kauniit ihmiset postaavat kuvia rannoilta, saleilta ja studioista. Ja mainoksista en viitsi edes aloittaa. Netti on täynnä malleja tai heitä, jotka haluaisivat olla malleja. Televisiossakin on melko lailla huoliteltuja ja kauniita ihmisiä. HD-kuvissa ei näy pisamaakaan poskissa eikä karvaakaan kauluspaidoissa. Siinä missä moniin juttuihin...