Avoin Soturi

 Niin se on. Olemme kehittyneet viimeisen reilun vuosisadan aikana uskomattoman paljon monella eri saralla. Olemme kehittyneet huomattavan paljon myös tasa-arvoasioissa. Naisille annettiin aikanaan äänioikeus, mikä oli järisyttävä muutos. Mutta nykyään miehet ja naiset ovat samalla viivalla niin monessa asiassa, että siinä olisi historian kansalaisilla ihmettelemistä. Naisia on pyritty saamaan enemmän johtotehtäviin. Naisia on saatu papeiksi. Naisia pyritään huomioimaan tasa-arvoisemmin uutismediassa ja viime aikojen trendinä on ollut, että naisten ja miesten esiintymistä uutisjuttujen asiantuntijoina seurataan ja pyritään tasaamaan. Myös urheilussa, mikä on erittäin raikasta. Parasta aikaa mediat pyrkivät tuomaan enemmän naisten urheilua esille, mikä on myös mielestäni kiinnostavaa ja tervetullutta. Naisen paikka ei ole enää kotivaimona, ellei hän toki itse sitä halua. Mutta myös miehillä on mahdollisuus olla kotimiehinä. Vielä riittää tehtävää, sillä edelleen naisia voisi olla jo...

Kuvitellaan tilanne historiasta. Ihmisten esi-isät, olkoot sitten luolaihmisiä tai mitä tahansa apinoita, ovat varmaankin eläneet jonkinlaisissa yhteisöissä keskenään. Mahdettiinko jo silloin tuijottaa naapuria, mikäli vaateutus poikkesi muista yhteisön jäsenistä? Että jos naapurilla olikin lanteellaan seepraa leopardin sijaan? Entä olikohan silloin jo keksitty se asia, että eri sukupuolten piti pukeutua ja ehostautua eri tavoin korostaakseen maskuliinisuuttaan tai feminiinisyyttään? Mitähän mahtoi tapahtua, jos joku kekkuloi alastomana? Se on kuitenkin selvää, että jossain vaiheessa joku päätti keksiä, että ylle puettavilla jutuilla voidaan tehdä erilaisia luokkajakoja. Sekään ei sinänsä riittänyt, sillä pukeutumisen eroilla on luotu myös kupla siitä, mikä on yleisesti normaalia ja mikä ei. Lieneekö ollut jonkun keisarin huvi aikanaan keksiä moinen kansanlaki, mutta hyvin se on jäänyt elämään. Pukeutuminen ei ole ainoa asia, millä ihminen on päättänyt leikkiä toistaan parempaa. Mu...

Miesten puku on ollut jo vuosikymmeniä miesten arvokasta pukeutumista saneleva ja säätelevä standardi. Kun puhutaan vähänkään sellaisesta tilanteesta, jossa mieheltä vaaditaan arvostavaa tai edustavaa pukeutumista, hänellä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, kuin pukeutua miesten pukuun. Puvulla on ollut merkityksenä olla siisti ja edustava asu, joka saa käyttäjänsä näyttämään edustavammalta ja jolla kunnioitetaan tiettyjen tilaisuuksien luonteita. Kehtaan kuitenkin väittää, että miesten puvun suhteen ollaan menty kohteliaisuudesta ja kunnioittamisesta pakolliseen toimintatapaan. Miesten puvusta on tullut tiettyjen tahojen asettama vaatimus, miesten pukeutumisvaihtoehdot poistava ahdas muotti sekä eliittielämästä nauttivien selänpesukerholaisten egon jatke. Perinteinen malli miesten puvusta käsittää kauluspaidan, solmion, suorat ja prässätyt housut, puvun takin sekä pukuun sopivat tyylitellyt kengät ja vyön. Miesten puvut noudattavat tätä samaa yhdistelmää järjestelmällisesti ja eritt...

Matkustin sy ksyllä 2019 lomailemaan Ródokselle , joka on Kreikalle kuuluva saari Turk in eteläpuolella ja matkakohteena jo klassikko. Lomastani odotin tavallista rentoa perhelomaa, mutta reissun aikana tein myös havaintoja ihmisistä ja elämästä lomakohteessa. En toki tun tenut muiden lomailijoiden taustoja, mutta huomioni herätti se, millainen ero lomakohteen ihmisissä ja esiintymisessä oli verrattuna urbaaniin länsimaiseen arkeen. Ródos on auri n kolomakohde ja kulttuuri on sen mukainen. Ihmiset matkaavat Ródokselle nauttimaan au ringosta , uimisesta, rannalla olemisesta ja vapaa-ajan vietosta . Iltaisin syödään hyvin ajan kanssa ja sen jälkeen mahdollisesti viihdytään jonkin ohjelmanumeron parissa, kunnes uni ottaa voiton. Myös perheet valvoivat melko myöhään. Eihän lomalla ole niin kiire mihinkään. Pidin siitä, että näkökenttääni osui jatkuvasti tavallista elämää tavallisine ihmisineen. Siinä missä Suomessa perheitä ei juuri näe katukuvassa tai kaupungilla, lomakohteessa myös...

Märehdin muutama vuosi sitten paljon sitä, miksi ihmiset jakelevat virtuaalipeukkuja ja -sydämiä sosiaalisessa mediassa tutuille, puolitutuille ja jopa täysin vieraille henkilöille. E n siksi, etteikö tykkäämisen antaminen ja saami nen voisi olla hyvä tapa toisen ajatusten tai kuvan kehumiseen, mikä idean alkuperäinen tarkoitus lienee ollutkin , ennen kuin tykkäyksistä tuli markkinaväline ja ulkonäköpaineiden mitta ri . Mielessäni py öri en emmän se, että miksi ihmiset ei vät "tykkää" to i sista ihan oikeassa elä mässä. Miksi kukaa n ei voi kehua puolituttua tai ventovierasta henkilöä ilman pelkoa kehun jakamisesta? Miksi kehumisen pitää olla niin vaivaannuttava asia, että suurin osa pelkää lähestyä toista ihmistä ja useimmat ottavat lähestymisen vastaan outona ja arveluttavana asiana? Haluaisin joskus kovasti pi ristää jonk un ihmisen päivää ilman sen suuremp aa syytä . Ja toivoisin, että joskus joku piristäisi omaa p äivääni vastaavalla tavalla. Sitten keksin sen: Ko...