Siirry pääsisältöön

Sokeana omalle onnellisuudelle

Viime vuosina on ollut melko maukasta mouhota siitä, olemmeko me onnellisia. On tehty ja julkaistu tutkimuksia onnellisuudesta, mitattu onnellisuutta eri keinoilla ja näkökulmilla sekä haettu eväitä myös filosofisemmalta puolelta pohtimalla, mitä onnellisuus oikein on. Ehkä näistä on ollut aihetta puhua, jos useista ihmisistä tuntuu, etteivät he ole onnellisia.

Tässä on kuitenkin kaksi vikaa. Ensinnäkin, harvaa ihmistä saa onnelliseksi sanomalla, että hänen onnellisuutensa on mitattu ja sen mukaan hänen tulisi olla onnellinen. Toiseksi, onnellisuudesta on tehty bisnestä, mikä ainakaan ei lisää onnellisuutta, vaan luo illuusiota onnellisuuden saamisesta ostamalla krääsää, elämyksiä ja palveluja.

Ikävä asia on se, että vastuu omasta onnellisuudesta on yksin yksilön vastuulla, kun taas hyvin moni taho yrittää päästä tarkoituksella tai tuottamuksella murentamaan sitä. Onnellisille ihmisille voidaan olla kateellisia, minkä seurauksena kateelliset kyräilevät, puhuvat negatiivisesti selän takana ja saattavat jopa sortua trollaukseen. Pahimmillaan onnellisia kohtaan voi syntyä jopa suoranaista vihaa. Onnellisia saatetaan haluaa repiä pois asemastaan ja onnellisuudestaan, jos heidän onnellisuutensa ärsyttää. Tämähän on tietysti typeryyttä ja sairautta. Toisten onni ei yleensä ole toisilta pois. Ainakaan, jos tuota onnellisuutta ei ole hankittu epäeettisesti tai alistamalla muita ihmisiä.

Tuottamuksellista, eli tahatonta, onnellisuuden tuhoamista tekevät taas kaupalliset tahot. En oikein usko, että markkinoitsijoiden strategioissa olisi kirjattuna päätehtävä, jossa tavoiteltaisiin kuluttajien onnellisuuden murskausta. Mutta onnellisuutta meille koitetaan kuitenkin kovasti myydä, joten sitä meidän pitäisi saada heidän mukaansa enemmän. Markkinointi onkin mennyt aika lailla suuntaan, missä luodaan mielikuvia niin, että jonkin tuotteen omistaja tai palvelun käyttäjä on muita hehkuvampi, iloisempi, näyttävämpi, kauniimpi, yläluokkaisempi tai vastaavaa. Ja myös niistä johtuen onnellisempi.

Länsimaisessa hyvinvointivaltioiden kulttuurissa, missä kulutustalous jyllää, ollaan usein kilpasilla toisten kanssa. Aina pitäisi omistaa kaikkea ja jos mahdollista, niin jotain hintavaa. Pitäisi saada tyydytystä siitä, että saa kalliin auton tai merkkilaukun, jonka saa vietyä näytille. Ollaan kateellisia menestyville ja kaivataan menestystä itselle, että toiset voisivat kadehtia. Tämä on kierre, joka ei tee onnellisuutta, vaan syö sitä.

Sen sijaan, että joku analysoi ja mittaa onnellisuuttamme tai myy meille onnellisuutta, meidän tulisi olla jo ihan ilman niitä onnellisia kaikkeen siihen hyvään, mitä elämä on meille antanut. Yksi onnellisuuden tärkeimpiä lähtökohtia on ottaa oikea näkökulma. Jos osaamme katsoa ympärillemme oikealla ymmärryksellä, voimme todeta, että hyvin moni asia on lopulta niin hyvin, että voimme olla siihen onnellisia. Eivätkö esimerkiksi lämmin koti, juokseva raikas vesi ja ruoka ole jo asioita, joista voi olla hyvinkin onnellinen? Jos terveys on hyvä, on tyytyväinen sosiaaliseen elämäänsä ja löytää elämässään mieleistä puuhaa, nehän tuovat jo paljon lisää onnellisuutta?

Jos haluamme syventää ajattelumallia, voimme olla myös onnellisia siitä, mitä elämä on jättänyt meille antamatta. Ehkä et ole koskaan joutunut olemaan sodassa, jossa ihmiset pelkäävät, näkevät nälkää ja kokevat kauheuksia? Ehkä et ole koskaan joutunut raiskatuksi? Vaikka peräti molemmat noista sanoinkuvaamattomista ikävyyksistä olisivat osuneet kohdallesi, olet kuitenkin nyt turvassa tietokoneen ääressä lukemassa tätä juttua? Ehkä jopa lämpimän kahvikupin kanssa? Eikä tähän pieneen onnen hetkeen tarvittu yhtään merkkilaukkua tai luksusautoa.


Näetkö sinä metsän puilta? Vai oletko ehkä tullut sokeaksi omalle onnellisuudellesi?


Olemme vain yleensä sokeita omalle onnellisuudellemme. Ihmiselle tuntuu olevan ominaista, ettei hän tiedosta tai muista niitä asioita, jotka ovat hyvin. Katse ja ajatukset osuvat yleensä niihin asioihin, mitkä häiritsevät tai saavat aikaan negatiivisia tunteita. Siksi ihmisen on helppoa olla vaikkapa alakuloinen, tyytymätön tai kateellinen. Koska asiat voisivat aina, ihan aina, olla paremmin.

Yksi onnellisuuden menestystekijä on se, ettei kukaan pääse luomaan sinulle mielikuvaa, ettet olekaan onnellinen. Onnellisuuden pitäisi lähteä oman päänsä sisältä. Pitää itse löytää ympäriltään ne asiat, jotka ovat hyvin ja jotka tuottavat iloa elämään. Jos joku toinen pääsee ihosi alle ja saa käännettyä ajatuksesi niin, että sinulta puuttuu jotain ja et siksi voi olla onnellinen, olet vaarassa. Valitettavasti koko maailma on täynnä syötteitä siitä, ettet voi olla riittävän onnellinen juuri nyt. Siksi on tärkeää kasvattaa paksu nahka ja kehittää luja ajattelumalli siitä, mikä sinut saa oikeasti onnelliseksi päivästä toiseen ilman ulkoisia vaikutuksia.

Yhdeltä kantilta voidaan myös pohtia sitä, kuinka onnellinen on se ihminen, joka sinun silmissäsi näyttää onnelliselta. Saatat kadehtia filmitähtiä, naapuria, kollegaa, ystävää, mallia, liikeneroa, urheilijaa tai ketä vain, joka näyttää menestyneeltä ja esiintyy ihailtavana ihmisenä mediassa. Mutta kukaan meistä ei tiedä todellisuutta pintakiillon takana. Siellä voi olla paljon raskasta työtä, henkisiä koettelemuksia, menetyksiä, synkkiä ajatuksia, rahahuolia, yksinäisyyttä tai muuta hyvin ikävää.

Muille ihmisille näytetään yleensä vain ne hyvät puolet ja vahvuudet. Niillä pyritään pitämään tähdet tähti. Mutta myös tavalliset ihmiset peittelevät ikäviä asioita vastaavilla tavoilla. Ehkä ihmisluontoon kuuluu, että haluaa näyttää menestyvältä ja voimakkaalta muiden silmissä. Jos taas elämässä on jotain, mikä tekee olon onnettomaksi, ihminen etsii keinoja voimaantua ja tulla sitä kautta onnellisemmaksi.

Monty Pythonin elokuvassa Brianin Elämä on kuuluisa kohtaus, jossa päähenkilön elämä näyttää menneen täysin syteen. Kohtauksessa kuitenkin toinen henkilö muistuttaa, että aina tulee katsoa elämän valoisaa puolta. Vaikka elämä näyttäisi kuinka synkältä, niin jotain on unohtunut. Eli jos näkökulman ottaa oikeaksi, elämässä on aina jokin asia, joka ei ainakaan ole huonosti. Tämä pätee yllättävän monissa, ellei peräti kaikissa tilanteissa.

Näe siis metsä puilta. Katso asioita ympärilläsi vertailematta niitä muiden ihmisten kanssa. Huomaa hyviä asioita, joista kannattaa olla onnellinen. Pyri myös olemaan onnellinen. Pidä siitä kiinni, äläkä päästä muita rapistuttamaan onnellisuuttasi. Älä kuitenkaan pröystäile onnellisuudellasi, tai olet osa niitä, jotka tekevät epäonnellisuuden kierrettä. Pikemminkin koita vaikka jakaa onnellisuudestasi pala jollekin toiselle, jos mahdollista. Aito onnellisuus tarttuu ja saa aikaan hyviä asioita.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Myös naisilla ja medialla on osuus naisvihan kitkemisessä

 Ilta-Sanomissa oli juttu misogyniasta ja incel-ilmiöstä (1). Tämä oli ensimmäinen kerta, kun luin aiheesta. Aihepiiristä lienee ollut juttuja ennenkin, mutta itse en ollut lukenut yhtä valistavaa näkökulmaa ennen tätä. Jutussa esiteltiin paitsi termien merkitys, eli naisviha ja vasten tahtoaan tapahtuva selibaatti, myös ilmiöön ajavia syitä, miesten vaiettuja ongelmia ja eräs henkilökuva aiheen kierteeseen joutumisesta ja sieltä pois pääsemisestä. Aihepiirin juttuja saisi olla enemmän ja etenkin valistavassa muodossa, sillä uskon niiden kiinnostavan monia. Etenkin niitä miehiä, jotka eivät halua joutua kyseisen maailman synkkyyteen, vaikka jotkut tekijät heitä siihen ajaisivatkin. Aihe herättää varmasti tunteita. Katkeroituneet miehet tuskin laskevat aseitaan valistuneenkaan jutun lukiessaan, mutta vain tämänkaltaiset asialliset jutut lähestyvät aihekokonaisuutta niin, että aiheeseen voidaan pureutua ilmiötä ymmärtäen, faktoihin nojaten ja jopa suoden puheenvuoroja kohteena olevil...

Toksinen feminiinisyys

Toksista maskuliinisuutta halutaan karsia ja on hyvä, että aihetta tutkitaan. Mutta vähemmälle huomiolle jää se, onko naisten parissa jotain toksista, joka tulisi myös karsia. Miesten pitäisi kai ottaa enemmän mallia naisten elämästä, mutta onko nykymaailman naisten elämä tervettä verrattuna miehiin? Näin myydään naiskuvaa kansalle? Tulee ostaa kosmetiikkaa ja ehosteita, että voi näyttää huippumallilta, viettelevältä ja itsevarmalta? Että voi esiintyä kameralle ja jakaa kuviaan muiden tykättäväksi? Entä miksi ehosteita mainostetaan niin, että kaksi naista ovat lähes intiimisti kosketuksissa? Onko tässä kyseessä toksista feminiinisyyttä, eli huonoa naiskuvaa? Kun katson ympärilleni, näen luonnottomia naisten kuvia kaikissa lehdissä ja mainoksissa. Näen kaupungilla ja mediassa erittäin huoliteltuja ja laittautuneita naisia, jotka vaikuttavat kilpailevan siitä, kuka on kaikkein kaunein. Hyvin monella naisella on yllään jotain huomiota herättävää, vähintään ne piukat leggingsit, jo...

SETA vai SUTA - Voiko sateenkaariyhteisö olla ennakkoluuloinen ja syrjivä?

 Tulisiko seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioita ajavan järjestön, SETA:n (SEksuaalisuus-TAsa-arvo), muuttaa nimensä sen ajamia asioita kuvaavammaksi, muotoon SUTA (SUkupuoliin liittyvät seksuaaliasiat ja TAsa-arvo)? Otan väitteen esille, sillä SETA:n agendaan kuuluvissa seksuaalivähemmistöasioissa on yhdistävänä tekijänä nimenomaan sukupuolikokemukseen tai sukupuolesta kiinnostumiseen liittyvät tekijät. Vain aseksuaalisuus tekee tässä poikkeuksen. Aseksuaalisuus nousi SETA:n agendaan muutama vuosi sitten. Koin tämän hienoksi ja tervetulleeksi asiaksi. Kun kysyin asian taustaa eräältä henkilöltä, hän totesi, että SETA.ssa jotkut itsekin ihmettelivät aiheen nousua SETA:n asialistoille. Ilmeisesti SETA:n sisällä oli kuitenkin tahtoa saada aseksuaalisuus mukaan valistukseen. Ja onhan siinä toki kyse seksuaalisuudesta. Sen sijaan kinkyydestä ei ole edelleenkään puhuttu. HLBTIQA+ on tuttu matemaattinen kaava. Sen piilevä osa on se, että kaava on hyvä, kunhan K erotetaan selvästi k...